Luen paljon. Yleensä on menossa kaksi kirjaa yhtä aikaa. Toinen kirjoista on yleensä kevyttä ja toinen painavampaa tavaraa. Samanlainen tilanne on myös käsitöissä paitsi että niissä sallin itselleni kolme keskeneräistä projektia. Käsitöissä jako menee yleensä niin, että yksi on pieni mukana kulkeva, toinen on telkkarineule ja sitten on aina yksi isompi ja/tai keskittymistä vaativa.
Tämän kesän vaikuttavin pari tähän mennessä on kuvassa. Ohut ja paksu kirja. Havahtumisen lukemiseen meni yli kuukausi. Nyt se odottaa hyllyssä toista kierrosta. Ohut kirja, mutta teksti on niin painavaa, että etenin lukemisessa vain yhden kappaleen kerrallaan, joskus ainoastaan pari lausetta.
Pancolin Krokotiilin keltaiset silmät puolestaan on paksu kirja, jonka ahmaisin kahdessa päivässä (tai paremminkin yhdessä vuorokaudessa). Luin kirjan niin putkeen kuin oli mahdollista ja yöllähän ei kukaan häiritse lukunautintoa. Ja tämä kirja oli todellinen lukunautinto!
Onnistuin saamaan jatko-osan; Kilpikonnien hidas valssi, hyppysiini lauantaina ja olen lukenut kirjaa lähes puoleen väliin. Ilokseni voin todeta, että tämäkin pitää hyvin pihdeissään, joten siirryn takaisin lukemaan...
